Tällasia realimaailman äänikollaaseja oon itekin pohdiskellu tekeväni.
Musta tän toteutus onn kyllä hieno, varsinkin jos ja kun täs ei ole mitään soittimia käytetty.
vaikee siinä mielessä et en keksi mitään sanottavaa, mut ehkä aina ei ole tarvekaan papattaa kun papupata.

Metro on metka vehje, lähden siitä.
Jokaisella on oma linjansa arjessaan, ja tämä Röda Linjen muistuttaa minua omasta arjestani ja linjastani, jota kuljen ja jossa kulkee niin paljon muita. Se linjani on harvemmin konkreetttisesti metrossa, mutta elämän metro menee lujaa, joskus.

Siis, itse biisihän on mahtavaa luokkaa, tuo maailman aivan liki, voi koskettaa lähes jokaista maanosaa. Kokemuksellisuus on biisin avainsana, tässä on läheisyyden ja sulautumisen tunnetta, myös sitä eristäytyneisyyttä, jota voi kokea ollessaan vierailla "mailla".

Toteutus on omaa, laadukasta luokkaansa, nautinnollista tyylittelyä.

Jeps, aina aika ajoin iskee innostus tehdä musiikkia puhtaasti ei-musiikillisista aineksista, ja kun siihen sitten käytännössä ryhtyy, se on varsin kiehtovaa. Esimerkiksi kaikenlaisten ympäristöäänien harmonisoiminen ja niiden ambienssien kanssa leikkiminen voi avata hyvinkin kiinnostavia äänimaailmoja. Tässäkin kappaleessa ajoittain kuulostaa kuin siellä olisi jonkinlaisia syntsasoundeja pelissä, mutta _kaikki_ äänimatsku on tuosta n. 10 minuutin kenttä-äänityksestä peräisin, mitään instrumentteja ei ole käytetty.

Olen itse tukholmanmetroa käyttänyt ja äänitellytkin. Siksi luulin, että tämä tulisi rokkaamaan. Jostain syytä tämä ei kuitenkaan minusta toimi niin hyvin kuin olisi toivonut. "Airports for Music" on paljon parempi jostain syystä. vaikea sanoa miksi. Se vain skulaa niin poskettoman hyvin.

Silti tutkholman metron saundi on mahtava... sääli, että se ei tässä biisissä jotenkin pääse niin hyvin oikeuksiinsa kuin olisi toivonut.