Nyt on kyllä pakko todeta, että vaikka kuinka yrittäisin en pääse sisään tämän kappaleen ajatukseen. Tässä vedetään todellakin lofissa ja huminajumppa kuorrutetaan yliefektoidulla huonosti tuotetuilla vokaaleilla. Ainoa positiivinen asia minkä tästä löydän, on sen tietty shamanistinen ulottuvuus joka saisi ehkä tunnin kuuntelulla pahaa aavistamattoman kuuntelijan omituiseen sieluntilaan. Mutta se, mikä saisi minut laittamaan tämän kappaleen tunniksi soimaan on arvoitus. Ehkä se skriii-ääni joka saa tekemään muitakin typeryyksiä.

Hmm.. Itse asiassa, unohtakaa mitä sanoin aiemmin, kun pistin kappaleen toistamiseen soimaan löysin osan siitä jyväsestä mikä homman nimi on. Arvostelijaparka oli vaan niin hätäinen käänteissään, että oli valmis dumaamaan homman sen perusteella, ettei kappale vastannut sitä ennakko-odotusta miltä kappale saattaisi kuulostaa.

Edelleenkin allekirjoitan ylemmän kommentin yliefektoidusta ja huonosti tuotetusta laulusta, mutta toisaalta se ehkä tosiaan tuo sitä särmää ja sielua tähän tuotokseen.

Jos tosiaan pistäisin kappaleen repeatille 20 kertaa, pitäisin siitä todennäköisesti. Mutta nyt ei ehdi. Tämän kiireisen ja likaisen maailman kiroja, kun ei edes voi itselleen suoda tunnin maailmasta eristäytymistä transsin polulta, kun on pakko ajatella tuotantokeskeisesti ja suunnata energiansa seuraavin koitoksiin.

Vittu. Pitäisiköhän vaan soittaa töihin ja sanoa "haistakaa vittu, minä olen nyt kotona kuuntelemassa shamaani-humppaa ja vedän kännitm hyvää vitun huomenta"?

Hmm.. Tässähän pää sulaa ihan vatipäiseksi vaahdoksi kun yrittää verrata tekstini ja ajatusteni kontrasteja alkumetreillä ja loppumetreillä. Pirun hipit kun menitte näin sekoittamaan poloisen arvostelijan pääkopan.

Nyt liikutaan sen verran vaihtoehtoisissa lo-fi menoissa, että meni minulta vähän ohi. Tosin minulta menee useasti paljon muutakin ohi. On ainakin erilaista ja siitä hatunnosto.

Juu.. no olipa tuo aika omalaatuista tavaraa.. En aivan tajunnut biisin ideaa tai sanomaa tai edes melodiaa.
Enpä tiedä mitä muuta tuohon voisi lisätä. Ei nyt aivan kolahtanut.

Yksinkertainen kaveri jää sanattomaksi... Mut perhana pakko se on kuunnella loppuun ettei missaan mitään..

Tom Waitsin härömmät harmoonihetket hetket kohtaavat kansanmusiikin, Ahkerat Simpanssit-assosiaatio kävi myös mielessä. Delayn käyttö on luovaa ja mielenkiintoista tässä. Lo-fia tai ei, tässä voisi äänikuva olla vähän terävämpää ja rosoisempaa. Ei hassumpi.

mielenkiintoista mutta kuitenkin ehkä hiukan liikaa... loppu illasta voisi jaksaa kuunnella jos ei vielä tarpeeksi väsyttäisi.

En oikein tiedä miten lähestyä tällaista musiikkia ja siksi sitä vaikea arvioida. Luovutetaan tehtävä jollekin toiselle.

Aika psykedeelistä musaa. Varmaan tosi hyvää kun on jotain nauttinu.

Hei täähän pulputtaa kuin huonosti vetävä viemäri! Tunnelmakin on hyvin lähellä sitä - kaikin puolin :D

Mitähän tästäkin nyt osais sanoa... Mieleen tulee vaan joku posetiivia soittava pelle sirkuksessa. En tarkoita loukata, sellainen mielikuva vaan päähän pälkähtää :) Eihän tästä oikein mitään selvää saa, sanan sieltä toisen täältä. Minä en sitä kappaleen sielua nyt meinaa löytää yrittämälläkään. Ei vaan ummarra.

biisin nimi antaa jo melko paljon odottaa..Mutta sitten vähän harmittaa kun kestää turhan pitkään ennenkuin biisi pääsee käyntiin. Biisi on kyll todella erikoinen ja ehkä en sitten ymmärrä tarpeeksi genreä, mutta en meinaa saada otetta millään. Varsinaisesti biisissä ei ole mitään liikaa/vikaa, enkä myöskään osaa sanoa mitä tästä puuttuu, kuitenkin odotin vain koko biisin ajan, että tässä tapahtuisi jotain mielenkiintoista; tulisi joku osa, missä on menoa ja meininkiä. Jos biisi olisi ollut vaihtelevampi, olisi iahstuttanut enemmän, nyt jäi vähän sellainen tylsähkö maku suuhun. Kuitenkin pitää sanoa, että omassa sarassaan tyylillä toteutettu kappale, vaikkakin hieman tylsä.

Tämähän on kuin jonkun Shamaanin peoyte trippi. Hypnoottisuus on oikea sana kuvaamaan tätä teosta.

Alku on merkillinen, tulee mieleen joku hiljalleen kupliva liemi. Sitten kun laulu alkaa, herää kysymyksiä: mitä varten, kenelle, kuka tätä kuuntelee ilokseen..? :) Tää on liian hienoa mulle, kun ei nyt ihan auennut. Tunnelma on kylläkin sellainen huojuva, pehmeä. Tulee mieleen sellainen, että istuis uima-altaan pohjalla ja veden virtaus heiluttelis kroppaa vähän sinne tänne ja uijien pärskeet kuuluisivat korviin sellaisina korkeina ääninä. Hiljaisia aaltoja.

Hämmentävää ja omituista, en kyllä ymmärrä tästä mitään ja se on ehkä teoksen tarkoituskin?

nyt oon kyl vähä pihalla... mut se voi johtua kellonajastakin. taidemeisinkii jipii

Aikamoista shamaanifiilistelyä :D Jos harrastaisin jonkinmoisia rituaaleja ja/tai mantroja, niin tämä olisi siihen ihan ykkösvalinta!

wöyhöy, taas kommenttiringissä soi takalo&turusta, hyvähyvä! en tiedä kommentoinko viimeksikin että piristää kaiken kakkelin keskellä! aika psykedeelistä menoa, huuuu. henkan laulut pysyy hyvin tämän hetken laulutrendin hengessä. kiva biisi, kuuntelisin laskuhumalassa ennen nukkumaanmenoa, ehkä muulloinkin.

Ilmiselvää bilemusiikkia. Melkoiset tanhut tulisi tämän tahtiin. Soundi on todella hämyinen, ehkä hieman ahdistavakin. Laulun delay kruunaa tunnelman. Biisi sammuu. En ole koskaan kuullut mitään vastaavaa. Mielestäni se on hyvä asia.

Jaa että tälläistä tavaraa. Millä lienee markan syntikalla tehty. Mutta kyllä tämä herättää hienoja tunnelmia, joten biisi on siinä mielessä erittäin onnistunut. Genre ei ole tosin kovinkaan tuttu, joten ei tätä oikein voi verrata mihinkään.

Ei tämä tällainen oikein meikäläiseen uppoa. Hiukan liian psekedeelistä meininkiä. T Ritchie

Nyt en ymmärtäny...liian sivistynyttä vissiin mun aivoille. Sori,en osaa kommentoida millään lailla.

Deep...deep...mitä?...ainakin erittäin vahva nykytaiteen leima tässä on...sillä taiteeksihan tämä on luotu? Tottahan se on, että karjatilalla saattaa kyyneleitä vuodatessa wisky ja rommi maistua...

Todella omituista......en ymmärrä tästä yhtään mitään, mutta en katso sitä pelkästään omaksi viakseni...;) Ei tällainen ole minua varten....

Tämä menee sarjaan erikoista, outoa ja omituista...!!! Kieltämättä kappaleen sielu jäi meikäläiseltä kuitenkin tavoittamatta... Oliskohan tuo karjan koollekutsua??? Eipähän ole mitään tylsää mainstreamia...

Luulin et nyt lähtee jotain armotonta humppaa, mutta pirulainen olin väärässä.Aika kokeellista matskuu ja vähintäänkin mielenkiintoista moista.Sama fiilis kantaa koko biisin läpi.Saundit on tarkotuksellisesti varmaan lähellä kurkkupurkkia.Hurlumhei vaan!

Oli vähän liian outoa kamaa minun päähäni. En nyt välttämättä sanoisi tällaista musiikiksi. Taiteeksi ennemminkin. Mutta koska en ole tämän alan miehiä niin jätän ton arvosanan antamatta. jatkakaa...

varmaan ihan hyvää matskua genressään, mutta en minä vaan ymmärrä tallaisen päälle mitään

Jaahass,
Ei tää oikein osaa meikäläistä sytyttää, onhan se kivaa leikkiä kaikulaitteen kanssa ja kyllä sitä vähän aikaa kuuntelee mutta viittä minuuttia ei oikein jaksa. Omaperäistähän tämä on täytyy myöntää ja siitä pitää jokunen pojo antaa. JA yritystä ei tästä puutu joten siitäkin pistekasaa laajenee. JA yhteenlaskettuna kuusi pointsia! Ei mun heiniä mut teillä on varmasti oma diggailijaporukka! :)

t. mahan

Mielestäni olisi epäreilua arvostella kappale, jonka genrestä ei pidä, mutta haluan uuden biisin kommenttirinkiin.

Olen aina ajatellut pitäväni marginaalisesta musiikista, mutta tämä alkaa olla jo vähän liikaa... (kommentoija sekoaa eikä enää kykene jatkamaan kirjoittamista)

Kai tämäkin taidetta on, mutta soundimaailma on liian häiritsevä ja epämääräinen meikäläiselle

P*rse! Rinkisysteemi sai laakin ja sinne män kunnon analyysi.. Lyhyesti sitten: Alkuun ei säväyttänyt, sitten kiinnostus nousi, sitten biisi loppui. Eka T&T:n biisi joka saa jotain muuta kuin kympin. Ei tää huono ollut, nyt ei vaan irtoa. Kaiketi en ole oikeassa mielentilassa.

Erittäin mielenkiintoinen... Tuntuu oikeastaan aika pitkälle siltä mikä päässäni on nyt tunteen eli se kun räkä painelee puolelta toiseen pääkopan sisässä... Mutta loistavaa tavaraa Takalo ja Turunen väsää...

hämärän puoleinen biisi. hyvät perjaatteessa soundejen pohjalta mutta itselläni oli hieman vaikeuksia tarttua biisissä oikein mihinkään ku on sekava minun korvaan.

Voin mie ehkä myös laulua hiljemmalle ja kitaroita eikä huuliharppuja ja bongorumpui koska ei oo vireos ääniraita iha kohdallaa. Halfordin robbi, hän on paketillinen kanan paskaa.

Meikäläisen makuun ei kyllä istunut millään tavalla, ehkä jollekin toiselle kolahtaa. Vaatii ehkä tietynlaisen mielentilan, jotta pääse sisään tällaiseen meininkiin.

Valitan, ei osunut. Häröily vailla tarkoitusta tai päämäärää ei vaan toimi mulle yhtään.

Lo-Fi juu, mutta kyllä tämän mieluummin kuuntelisi hieman hifimmällä soundilla. Taustalla kuitenkin tapahtuu ihan hauskoja juttuja ja niitä mieluusti tarkkailisi jos paremmin selvää saisi. Delay-höpötys alkaa aika nopeasti puuduttamaan, vaikka lopultahan se on ainoa elementti joka tässä selvästi elää ja hengittää. No, pientä dynamiikkaa löytyy myös instrumenteista mutta lähinnä kosmetiikaksi jää.

En tiedä mutta näillä kaiuttimilla vaan kuuluu hirveetä huminaa tästä piisistä mutta alankin jo sittemmin ymmärtää että miksi kun katsoin bändin mikserisivuja, on aika hurupiisi kuitenkin, en saa oikeen mitään kicksejä irti tästä piisistä mutta siitä voi päätellä ettei tämä ihan ominta musiikkityyliäni ole

Ehh, melkoista Hermanni Huru-ukko goes jänkhä -settiä. Ei joka pojan leipää, soveltunee parhaiten kuunneltavaksi öiseen aikaan rankan kapakkaillan päätteksi.

En ole kauheasti Lo-Fi meininkiin tutustunutkaan. En varmaankaan ole vielä sisäistänyt yksinkertaisuuden tai minimalistisuuden merkitystä musiikissa.
Hämärää. Se tulee ensimmäisenä mieleen. Omaan makuun hieman yksitoikkoinen tausta. Kaipaisi jonkinlaista täytettä. Kenties pientä melodiaa. 2.40 kohdalla biisi saa lisää tavaraa. Ei paljon, mutta lisää mielenkiintoa. Välillä enemmän esiin nouseva kitara kuulostaa mukavalta. Vokaalit ovat hieman ärsyttävän kuuloiset. Vähän rauhaton äänimaisema. Ehkä tämä toimii enemmän tällaisena shamanistisvaikutteisena, transsiin avittavana trackina. Ainakin toisto ja yleisfiilis viittaisi siihen. Ihan toimiva. Tällä hetkellä en vain saanut kunnollista otetta teoksesta.

Biisi lähtee käyntiin vähän tylsänoloisesti; kärsimättömämpi kuuntelija vaihtaisi kappaletta ennen lauluosuuksia. Huru-huru-delayt onkin biisin mielenkiintoisin (ja hauskin) osa, 2, tai 3 minuuttisena tää ois toiminu huomattavasti paremin, nyt tää on vähän liian pitkä

Kaverukst tasaselta...no ymmärtää tän sit. Ja pelkäämpä pahoin että vielä kuulemme tästä sillä jotain niin perään antamatonta, aistin.

Aika omalaatuista...Onko tää edes musiikkia?

tukkoinen posetiivi on iloinen. maaseudulla asuneena tämä ei kuitenkaan vastaa sikäläisissä oloissa tavattuja kyynelvirtoja. lisäks voksut on ihan huonoilla laitteilla nauhoitetun kuuloiset.

No onpahan ainakin omaperäistä. Itseasiassa tämä voisi häröilynä toimia varsin hyvinkin, mutta vokaalit ärsyttävät sen verran pahasti, että koko ajan toivoo niiden loppuvan. Ja koska ne eivät lopu, biisistä ei muiltakaan osin pääse oikein nauttimaan. Harmi sinänsä. Korvatkaa ne vaikka lehmän ammunnalla :P

aika ahistavaa hommaa... ei napannut. emmä tiiä mitä tohon vaatis, ehkä kuulostaa vähän läpältä, ei toimi sellasena

Joo, ei uppoo kyllä rokkariin, ei edes ninku veitti Suomigrillillä. Migreenin sain, jos se oli tarkoitus.

Ei aukene. Saan itsetarkoituksellisen outouden vaikutelman.

Alussa kuulen kummallista mutta miellyttävää ääntä, joka saa minut odottamaan parhautta. Biisi lähteekin odotusteni mukaisesti hiljalleen käyntiin. "Laulu" kuulostaa kaikessa häiriintyneisyydessään varsin mainiolta. Sanoituksista en saa selvää, enkä tiedä, ovatko ne välillä edes mitään tunnettua kieltä. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään huono asia. Vaihtelua biisistä ei pahemmin löydy, joten oletan sen tarkoituksen piilevän hypnoottisuudessa. En ole tällä hetkellä hypnotisoitavissa, mutta biisi kuulostaa ihan hyvältä.

Hmm... En saa paljoakaan selkoa tästä rakeenteesta... Ilmeisesti tuon basson takana on joitain muitakin soittimia... Ja "laulusta" en saa kyllä mitään selkoa... kuulostaa vauvan jokellukselta

Tällä bändillä on selvästi tyyli löytynyt. Lo-Fi meininki ei oikein uppoa, mut masterointi on hieno :)

Aika erikoista musiikkia. Jotenkin noista äänistä tulee mieleen puolityhjiin pulloihin puhaltelu (tuo kumiseva ja matala huilumainen ääni). Erittäin mielenkiintoista kuunneltavaa kyllä. Ihmeen hyvin tätä jaksaa kuunnella, vaikka tässä ei paljoa tapahdukkaan. Viimeisellä minuutilla mukaan tulee enemmän elementtejä ja sitten biisi hiipuu loppuun. Virkistävä paketti.

Tämä biisi vieraannuttaa maailmasta. Onko tämä riittävän lo-fi? Nippa nappa. Miten niitä aivosoluja tapetaan? Vastaus: Kuuntelemalla tätä biisiä!

Ahistavaa.. Vaikeata arvosteltavaa, taidemusana jossain galleriassa varmasti paikallaan.

Mitä tähän voi sanoa? Jos sitä ei ymmärrä se on kai sitten taidetta...

Suhteellisen sekava meininki. Aika tylsähkö biisi eikä paljoa tapahtumia. En tykkää tällaisesta, ei millään pahalla =(

Suhteellisen hämärän kuuloista musisointia; samalla aikaa hauskan kuuloista ja erittäin ahdistavaa. Genrenä ei kerro minulle mitään, eikä kappalekkaan avarra enempää. Tunnetiloja herättävää, joka ilmeisesti on tarkoituskin (ainakin jossain määrin) ?!?

Nyt meni kyllä vähän turhan Lo-Fi -setiksi, vaikka itse ko. genreä diggailenkin. Vähän randomilta tuntuu toiminta tässä veisussa kyllä. Ei oikein arvosanaakaan osaa sen takia antaa.

Onpahan mystistä pulputusta, jotain ihmisten ääniä seassa tuntuu olevan. Taitaa olla jopa suomea... tai sitten ei. Ei mene jakeluun edelleenkään tämä meininki. :(

omintakeista mielenhallintaa, tai sitten ei.

Esittäjien oma tunnistettava tyyli on löytynyt. Sfääreissä mennään ja utuiset lo-fi-tunnelmat valtaavat kuulijan. Biisi on läheistä sukua ellei jopa jatko-osa M.A. Nummisen Juhannusbluesille. Transsia ilman tietokonetta?

Pilvi tuoksuu tänne asti.. :D Huhhelihui.. Sanotaan että hyvä flow, sen pohjalta kympin arvoinen. Muilta osiltaan ei. ;)

Genre on hyvin tuntematon minulle, joten kauhean syvällistä kommenttia en kykene antamaan. Musiikki pannee hymyilyttämään, johtuen varmaan soundeista, jotenkin ne on minusta hauskan kuuloiset. Vokaalit on niin psykedeeliset ettei pahemmasta/paremmasta väliä. Turhan pitkä kappale minusta, mutten kyllä ole oikea ihminen sitä arvioimaan. Toimii varmasti tajunnanvirtaa diggaileville ihmisille.

+biisin nimi on hyvä.

Aika jännä biisi ei voi muuta sanoa, Itse en ehkä ymmärrä tällaista musiikkia. Mutta enpä ole koskaan kuullut millänlailla samankaltaista biisiä joka on nykyään aika harvinaista =)

Varsin kokeellinen vaikutelma tästä jäi, karjan kutsu huutoja vai mitä ne oli? Erikoinen, persoonata löytyi.

Ekan kuuntelun jälkeen oli ihan vain puhtaan hämmästynyt fiilis - mihin ihmeeseen minä juuri käytin viisi minuuttia. Tokalla kuuntelulla äänimaailma alkoi jo kuulostaa musiikilta. Kolmannellakin kuuntelulla olo oli vielä hämmentynyt, mutta siinä vaiheessa olin jo menetetty tälle biisille.

Tästä tulee väkisinkin sellaisia outoja mielikuvia, missä nippu tyyppejä istuu ringissä perkussioiden ja kaikenlaisten lelusoitinten kanssa, ja pistää aika vapaalla assosiaatiolla menemään. Sellainen ei aina toimi, mutta tällä kertaa oltiin kieltämättä onnistuttu. Siinä vaiheessa kun biisi alkaa oikein kunnolla ottamaan otteeseensa - jossain kahden ja puolen minuutin tienoilla - niin vastarinta on aivan mahdotonta, ei voi muuta kuin kuunnella ja heilua paikoillaan mukana. Jos olisi pidempi biisi, voisi transsin saavutus olla jo aika lähellä.

Taide on niin elämä.

Ei ole kyllä minua varten kyseinen meininki, aiheutti ehkä hieman ahdistusta.

Ei tässä ole mitään järkeä. nykytaidenäyttelyn hissin taustamusiikkia. Jännästä ilmapiiristä pisteet.

Lähes atonaalinen sekoilu, jota ei jaksa innostua pohtimaan tämän enempää. "Jumalan teatteriakin" piti joku taiteena 80-luvulla. Paskaa lensi.

Hah, hauskasti on on masteroitu, jos näin Lo-Fiksi on vielä jäänyt. Itse en sielua löytänyt, mutta enpä uskokkaan sielukkuuteen.

Tavallaan melko ristiriitaista musiikkia, sillä välillä tuntuu kun kuulee jonkun hauskan lauseen tai kaikuharmonian, että tässä on jotain. Kokonaisuutena jää jotenkin etäiseksi.

Mukavaa ja erikoista tuotantoa. Kielttämättä yleissaundissa sellaista lehmämäistä ammuntaa,

Mielenkiintoisia soundeja. Tunnelman luomisessa on onnistuttu jossain määrin, tosin kummalliset ja päällekäyvät vokaalihuudahdukset latistavat välillä tunnelmaa aika tehokkaasti. Häiritseviä. Tässä projektissa itseäni eniten epämiellyttää heikko soundi/äänenlaatu, vaikka lofista olisikin kyse. Kuuntelunautinto olisi huomattavisti parempi, mikäli soundi olisi "hifimpi", ja silloin erikoiset sovitukselliset ratkaisut sekä omaperäisyys nousisivat helpommin esille ja tuotanto kokonaisuudessaan olisi helpommin lähestyttävä.

Ei löytyny viboja, ei sitten millään, tuollainen nouseva ärtymys alkoi kasvaa joten piti vaihtaa ennen loppua seuraavaan, en diggaillu.

Yli hilseenhän tämä minulta menee. Menisi varmaan taustamusiikkina jossain ala-astelaisten Paha Kurki -näytelmässä. Henkisen bonuspisteen annan parista mielenkiintoisesta soundista.

Onks tässä puhalleltu pulloihin - siltä soundaa. Meno on tosiaan lo-fia, ei turhaa korvakarkkia.

Allekirjoittaneen sienet eivät valitettavasti saaneet aikaan tämän biisin kuuntelun vaatimaa olotilaa. Parempi siis olla kommentoimatta tarkemmin, kun ei hommaa tajua.

Nyt en taas tajua. Ei tätä minua varten ole tehty. Tai minua ei ole tehty tätä varten.
Äänimaisemaksi minä tämä miellän, en niinkään kappaleeksi.

EriKoiStA. En ehkä osu ihan kohderyhmään tässä tapauksessa, mutta varmasti ihan etupään tavaraa omassa genressään. Aikamoista sekoilua. Hehe. Piti välillä käydä röökillä, ku alko karjatilan paine tuntuu liikaa päässä. Jatkakaapas kuule samaan malliin, niin eiköhän tästä joku farmari kiinnostu. Kiitos.

huima meininki. why drink and drive when you can smoke and fly?

aika psykedeelinen biisi. Ihan alussa tuli mieleen jokin tivolimusiikki mutta vähän sitten muuttui jälkeenpäin. en ymmärrä itse genrestä mitään eli en mee haukkumaankaa biisiä.

Biisi alkaa ärsyttämään melko nopeasti. Ei mahda mitään.

Aika shamaani musiikkia. Todella...todella paha tähän on oikeastaan mitään sanoa. Kivojalasisoundeja hei.

Kovin hiljaiseksi on biisi masteroinnissa jäänyt, oisko sittenkin ollut sitä sielua mukana aika niukalti? Omissa korvissani tämä on vain tylsää ja tyhjänpäiväistä ääntä, josta ei miellyttäviä piirteitä tunnu löytyvän.

Tuli mielee joku kauhuelovuvan/pelin soundtrack. Kuinka paljo täytyy kamaa vetää et pystyy tämmöstä tekee? Olihan siinä tietysti rytmikästä delaytä havaittavissa. Lähden tästä kasvattamaan partaa itsekseni.

tää on näitä mitä ei voi kuin ihmetellä...

Hertileeri. Taidan mennä katsomaan futista. Mä en toivu tästä enää ikinä. Yhtäänhän tuossa ei ole kaikuja. Ei. Ysi.

Ainakin omaleimaista. Tahdonko tällaista kuunnella onkin sitten toinen kysymys, johon vastaan itse itselleni: En.

Emmääymmärrä tämmäst. Kiitos ja anteeksi.

Hirveästi sielua en tästä löydä. Mutta mutta. Joku pointti tässä varmasti on, mutta sitä en saa.