Onpa ikävä biisi, mutta kuitenkin ihan hyvällä tavalla. Tarkoitan, että en haluaisi tanssia, mutta ehkä voisin itkeä tämän tahdissa.
Tunnelma on siis kohdallaan.

Rytmipuoli on vähän kuiva. Siihen tulee erityisesti kiinnitettyä huomiota, koska rytmiäänet tulevat kirkkaasti esiin vastakohtana tummasävyisille melodioille. Rytmilisäys tulee juuri oikealla hetkellä, silloin kun sitä alkaa pikkuhiljaa kaipaamaan.

Vähäeleistä ja välillä kaunistakin, mutta mielestäni tästä puuttuu joku pieni koukku. Pienikin lisä voisi tehdä kappaleesta muutamaa astetta kiinnostavamman. Tästä lihamakaroniaatikosta puuttuu suola. Varmaan yksinkertaisuus on edesauttanut onnistunutta ja tasapainoista miksausta.

Huokaan syvään ja painan "Jätä kommentti ja arvosana" -nappia.