Ihan käsittämättömän kaunis kappale. Ihan kuin olis jossain alkulähteellä kattomassa, kun maailma loppuu, mutta itse on ulkopuolella eikä voi tehdä mitään.

Olen kyllä myytyä miestä tämän teoksen äärellä. Tunnelma on harras ja melankolinen, tässä on vahvaa syksyn ja talven tuntua. Lehdettömiä puita, aamu-usvaa ja harmautta. Menetyksen tuntua ja kaihoa. Yksinkertaisista ja pelkistetyistä elementeistä on saatu rakennettua kokonaisuus, joka on vahvasti suurempi kuin osiensa summa. Kaunista.

Ultra herkistelyä parhaimmillaan. Oikein nätti piano ... ei mitään turhaa ... lyhyt kylläkin ....ei muuta kuin kympin arvoinen pätkä!