Uneliasta meininkiä. Olin jonkinlaisessa horroksessa koko esityksen ajan, mutta sitten iski että tämähän onkin preesens. Jussin laulusta en vieläkään oikein diggaa, mutta toisaalta, en voisi kuvitella preesensiä ilman jussia. Onhan Jussi preesensin ehdoton keulakuva, ja tietty ihmisenäkin jees.

Ite oon tätä myös jo kauan kuunnellut ja kokoajan on alkanut kuulostaa paremmalta. Rumpujen miksausta tekisin vähän eri tavalla itse mutta muuten soundeista ei löydy mitään pahaa sanottavaa. Biisi kasvaa hienosti loppua kohden, ja jousikvartetto taustalla sopii mahtavasti loppuun. Radiohead tulee jatkuvasti mieleen, ja siinähän ei mitään pahaa ole, päinvastoin.

Kommentoin näitä kaikkia kolmea uutta tässä samassa kommentissa.

Joo, eli todella hienoa ja tunnelmallista musiikkia yhäkin, miellyttävää postrock-maalailua jossa on paljon fiilistä. Kaipaisin kuitenkin vieläkin enemmän dynamiikkaa, ujon taiderokkailun vastapainoksi kunnollista, voimakasta ja rohkeaa rutistamista. Kyllähän tämä elää ja hengittää, nousee ja laskee mutta jotenkin semmoinen kunnollinen säröpitoinen raivo edes hetkellisesti olisi tervetullutta. Voi tosin olla että tämä fiilikseni johtuu ennen kaikkea tuotantotavasta ja saundivalinnoista, kyllähän tuossa soitannassa potkua parhaimmillaan on.

Mutta nämä ovat aika pieniä huomioita, kokonaisuutena teette yhäkin todella hienoa musiikkia ja saan tästä kyllä voimakkaan kokemuksen kaikiesta huolimatta. Odotan mielenkiinnolla koska pääsen kuulemaan livenä...

Mulla on ollu tää koneella jo kauan, silloin tällöin kuunnellu, ja tämä vain paranee joka kerralta! Todella hyvä biisi! Jos löytyis levyllä enemmänkin tämän tasoista materiaalia niin ostaisin!

Huh huh, kun on synkkää ja raskasta, mutta kaunista. Todella kaunista.