Ammattimaismainesen kuuloinen kipale. Pidän tosta depeche mode -tyylisestä kompista ja synasta. Odotan mielenkiinnolla lisää kappaleita näiden kahden loistoraidan jälkeen! Onnea musiikintekoon!

Sori, mutta mulle tulee tosta vähän käheästä laulusta jostain syystä mieleen Per Gessle. Biittiä lukuunottamatta tätä ei sitten länsinaapurin muinaiseen vientiartikkeliin voi sotkeakaan. Itse asiassa tulee alkuaikojen Mode enemmän mieleen, kun synat taustalla noin pulputtavat. Ei huono tämäkään biisi, kolisee ehkä aavistuksen paremmin kuin tuo toinen leverlådassa pyörivä veto. Tykkään biisin suoraviivaisuudesta ja saman teeman ympärillä pyörivästä sävellyksestä.

Tuo Apples of Idun- nimi viittasi vahvasti LOTR-tyyppiseen maailmaan joten kun soimaan ei lähtenytkään fantasiametallia tai vastaavaa, olin oikeasti hämmentynyt. Se että nimen takaa paljastui 80-luvulle viittaavaa poppia oli oikeasti iloinen yllätys.
Tässä oli varsin tarttuva kertsi. Sanoista ei ihan koko matkan aikaa saanut selvää mutta tuntui että lyriikassa oli melankolinen pohjavire joka yhdistettynä tyytyväisen tuntuiseen taustaan loi ristiriitaisen tunnelman jonka ansiosta kuulija sai itse päättää miten biisi vaikutti. Laulajan ääni oli oikein kiva. Huokailevassa laulutavassa oli jotain perin kiehtovaa jota on vaikea osoittaa sormella.
Lisäbonuksena mainittakoon että rummuissa oli tosikiva soundi.

Perhana!
Tää biisi etenee höyryveturin lailla. Biitti saa lantion nykimään ja menojalka alkaa vipattaa. Todella hyvä heininki, mukavasti kontrastia pienen melankolian ja onnellisuuden välillä. Bändi osaa hommansa anakin tässä biisissä, tällaista lisää!

Edelliseen kommenttiini viitaten, tästä löytyy sitä omaperäisyyttä ja Apples of Idun näyttää toisenlaisen puolensa. Tämä mielestäni osoittaa että bändi todella pystyy monipuoliseen ja myös yllättävään jälkeen. Erikoinen kontrasti tuohon raskaaseen ja tummasävyiseen "Aim"-kappaleeseen verrattuna.

Tekniset ratkaisut eivät välttämättä ole kovin yllättäviä tai erikoisia, tasaisen laadukkaita ja varman päälle tehtyjä, mutta tuskin tätä on tehtykään siinä mielessä. Rullaa huolettomasti ja tarttuvan oloisesti ja luo vaivihkaa hieman kyynisen mutta silti positiivisen mielikuvan.

En ole kovin suuri 80-luvun tyyliä jäljittelevän "modernin retron" ystävä mutta tämä kyllä menee ihan täydestä. Tyylitajua ja pelisilmää on sen verran, ettei auta kuin hämmästellä miten niinkin potkitusta hevosesta saa irti näin hyvänkuuloisen biisin.

Tässähän on oikeen kunnon kasari-biitti... Voisin kuvitella, että jo tehtäisiin uusi Beverly Hills Kyttä-leffa, niin tämä biisi olis ehdottomasti soundtrackillä ¤vetää Eddie Murphy naurua¤

Tää toimii kuin romanialaisen junan vessa... ei siitä pääse yli eikä ympäri... saitte just uuden fanin... mä odotan innolla, miten tää poppoo kehittyy, koska nyt jo osataan yhdistellä näin hyvin eri elementtejä... Keep Up The Good Work... =P

No hitto. Kyllä aina kunnon hinttidiscohitille pitää kybä antaa!