Voi luoja sitä nostalgian määrää joka lähti virtaamaan suonissani, kun tätä erittäin psykedeelistä-pätkää kuuntelin... HOHNER PSK-30... siinä on kyllä semmonen peli ettei mitään rajaa... =P Tuli kyllä niin wanhat hyvät ajat mieleen...

Tässähän on käyty melkein kaikki vehkeestä löytyvät sämpletkin läpi... eli tän vois ohjelmoida mun mielestä hohnerin piirille sen alkuperäisen DEMO-biisin tilalle... =)

Erittäin virkistävät 12 minuuttia... kiitos siitä...

Johan oli (positiivisessa mielessä) kummallinen biisi täytyy sanoa :) Jotain kuitenkin tarttee vielä... ehkä nimenomaan tuota särötystä ja triangelia.

Minimalistista sekoilua... ja vähän muutakin, purkitettuna kahteentoista minuuttiin, olis kyllä kelvannu pidempikin versio tosin, ainakin luulen niin, näin kolmen minuutin paikkeilla. Taidettahan tämä on, hmm, ehkä liian pitkälle menvää tosin, mutta sekös vasta pään sekaisin pistääkin! Huh, tässähän on vaikka minkälaista saundia havaittavissa, biittiäkin pukkaa kehiin lähes joka toinen minuutti... ja sekoilu jatkuu. Jotain järkeäkin oli selvästi tähän hukattu, mutta suurimmaksi osaksi pelkkään sekoiluun uhrattu, heh, juuri näin, kiasmapaskakin jää toiseksi ja jopa Peter Jackconin splatter-elokuvat. Kaunista musiikinraiskaustahan tämä, voisin jopa tykätäkkin tästä... kunhan vain kahvia riittää ja sitä kun vielä täyden pannun verran löytyy, niin toistaiseksi olet oikeilla jäljillä musiikin suhteen. Hmm, jäin tosin kaipaamaan sitä yleistä särötystä ja triangelia... ne kun vielä saisi tähän...