Helkkari sentään. Hieno biisi tämäkin. Se mikä näissä biiseissä on tähän mennessä paistanu läpi on nimenomaan fiilis. Meiän popissa on meno vähän sellasta tekemällä tehtyä välillä mutta näissä on tällästä mukavaa simppeliä suoraa menoa ja sellasta kaunista ahistusta pienen virneen siivittämänä.

Koen pakottavaa tarvetta ladata nää kaikki koneelle, joka on sangen poikkeuksellista.

Rummut takoivat kirkkaina muiden soitinten laahatessa jossain maanraossa. Soolo oli kuitenkin hypnoottisuudessaan hyvä. Liiallinen pituus on mielestäni tämän kappaleen suurin rasite. Brittienglannilta kuulostavaa lausuntaa kuulee nykymusiikissa niin harvoin, että se kuulosti jopa omaperäiseltä. Sanoissa oli sen verran ideaa, että pääsin jonkinlaiseen käsitykseen kappaleen sisällöstä. Mutta silti... kokonaisuus ei vakuuttanut.

no joo menettelee

Hittikamaa! Etenkin kertsin laulumelodia oli aivan mahtava, ei sillä ettei muutenkin. Hyvä psykedelia kohtaus tuolla välissä. Kokeilkaapa soittimena avokelanauhuria, se on hyvä scratheri.