Onpas pehmeää ja tunnelmallista alussa. Suorastaan mahtavaa. Puolentoista minuutin kohdalla alkaa kuitenkin apinoiden planeettamainen huojunta, josta en oikein pidä. Pysyi kuitenkin sopivan samanlaisena loppuun asti. Eikä liiaksi räjäyttänyt hulluuttaan ulos lopuksi.

Alku lupaa hyvää, hiljainen taustahumina ja sit iskeekin jo (hetkellisesti..). Tunnelma aika mahtava...kaikua! Sellasta hillittyä väkivaltaa ja pelkoa...mukavaa vaihtelua korvantappoon mitä on viime aikoina tullut kuunneltua. Ok, ei ehkä väkivaltaa eikä pelkoa, vaan yksinäistä vellomista, hulluuden pidättelyä kunnes se lopulta alkaa saamaan valtaa lopussa, hetkittäiset kovat kohinat lisäävät jännitystä. Loppu kuitenkin särähtää korviin (pun!) ikävästi alkaessaan, kun taustahumina loppuu ja sitten särinät iskee...jättää kuitenkin sen hulluuden leijumaan ilmaan, että jos tämä jatkuisi, niin raivo pääsisi irti. Ysin puolelle meni loppujen lopuks. :)