Sä luulit väärin , tämä biisi on tehty sellaisen Arabian Sheikin kanssa, joka on elänyt jo 1900-luvun alussa.

Mä jo luulin et tämä on versio siitä samasta kappalesta mitä Beatlekset soitti sillon joskus vuonna kauan sitten.

Tässä on jazzin arvaamattomuus ja riitasoinnut yllättävän korostuneesti mukana! Luultavasti myös pari ykkösolutta mutta en ole IKINÄ kuullut mitään yhtä sairasta tuon ikäseltä, joten en voi kuin onnitella! =)

Sai tämä ainakin hymyn huulille! Olen ymmälläni tästä meiningistä. Vaikea sanoa mitään, kun en tunne kyseistä musiikkia kamalasti. Hyviä kohtia siellä täällä. Varmasti hyvää terapiaa sen tekijöille=).

biisin aikana:
Tällaista tehdessä täytää varmasti olla 100% virittäytynyt tunnelmaan, se kuuluu tässä ja on ehkä parasta. Siis se tuntu, että tekijät ovat täysin vapautuneita jonkilaisista kummallisista musiikkipaineista tjsp. vaan ilmaisevat itseään niin puhtaasti, että pelottaa. Aika intiimiä musiikkia.
Sanat alkaa vähän rasittamaan pitemmän päälle, sen sijaan sävellys on tosi jännä, äkkiseltään tuntuu, ettei ole järkeä, mutta pidemmän päälle kuuntelussa sellainen punainen lanka löytyy ja sen matkaan heittäytyminen on todella antoisaa.

Biisin jälkeen: aika helvetin hyvä!

Musiikin pablo picasso antaa taas nuottien venyä ja sanat tulee alitajunnasta ajattelin niin hienoo. Kympin arvoinen juttu.