tulee kyllä Pro-Pain mieleen, eikä todellakaan huonolla tavalla!

Alun hyökkäävä meno aiheutti kummallisia puolustusreaktioita. Vahvat rummut paukuttivat tunteella ja kitarat rullasivat voimalla basson antaessa tulitukea. Rytmin vaihdokset ja rumpusoolot tekivät hyvää kappaleelle. Vokalistin örinästä jopa minä sain jotain selvää ja se on selvää plussaa. Tiukka biisi.

No kait se on toi Lindholmin suvun nimikko soundi ku väkisinkin tulee Monster spankin ja Lambsin epäsikiö tästä mieleen. Mukavan menevää ja rokkaavaa, mut silti sopivan äijämäistä junttaa. Ehkä hieman turhankin rankat vokaalit. Ei tää sentään lambsille pärjää:)