Tässä oli jotain mistä tykkäsin. Rummut, kivan 'brush' -maiset. EP kulkee vähän niinkun Bugge Wesseltoftin biiseissä eli kivasti. Hyvä fiilis, Jazzy - thats the way i like it. Rauhottava kipale.

Hienoa tunnelmointiahan tämä on. Ärsykkeen ääressä on vähän kehno kuunnella tällaista. Pitäisi syventyä kunnolla. Mutta joka tapauksessa hienosti kasattu teos. Kasvaa mukavasti. Erityisen hienoa oli, kun urut tuli sisään. Kelpaa pisteetkin antaa.

Kivat rummut ja loistava basso. Tulee hieman roni size reprazentin "Brown paperbag" mieleen. Urut ovat soundiltaan liian synkät tähän. Jatsahtavammat urkusoundit olisivat aivan loistavat tässä. hyvää taustamusaa.

Rummuissa kiva soundi. Jännä tuo rotary-efektin päälle/pois käyttö. En tiedä miten siihen pitäisi suhtautua, mutta kaipa vähintäänkin ok juttu. Kyllähän tässä näitä käännekohtia on jokaisen uuden soittimen myötä. Lopun rauhallisen blues sähköpiano on se mille aikaisemmat viisi minuuttia on valmistellut paikkaa. Oikein mukava pätkä. Tavaraa melko paljon, mutta tunnelma pysyy silti rauhallisena, eikä mitään ylimääräistä ole päässyt mukaan.

Hohhoijaa.... Ei vaan meikäläistä tämän tyylinen musiikki oikeasti alkaa vain väsyttämään. Noh, piano on kaunis ja urut soivat todella nätisti. Basso kuulostaa lähinnä bassolta. Eipä siitä sen enempää. Muuta kuin, että saman "riffin" toisto alkaa suorastaan v*tuttamaan pitemmän päälle. Piisin kasvaessa alkaa se yllättäen käydä huomattavasti mielenkiintoisemmaksikin ja tämä onkin ehdottomasti syytä kuunnella loppuun saakka, mikäli haluaa saada kappaleesta jotain irti. Tämä sopisi helkkarin hyvin johonkin leffaan - savuinen ravintola, mafioso istuu pöydässä sikari suussa kuunnellen paikallista jazzpumppua. Ei siitä sitten sen enempää myöskään. Tulipa vuosittainen annos jatsia tässä täyteen. Ystävällisesti kiittää hän.

Joo... samaa mieltä eli kyllä tää johki taustalle sopis! Hyvin ainaki jonku sielukaffilan taustalle...

Tätä vois kuunnella syrjäkorvalla jossain hämärässä kahvilassa ja se varmaan on tarkoituskin. En tästä biisinä osaa sen kummemmin sanoa mitään kun en tyyliä harrasta, mutta taustana ei kyllä ainakaan ärsytä. Kosketinmatot on kyllä hyvän kuulosia.

Voi veljet mikä virveli soundi. Nyt kun kappale etenee, toivoisi tuon "rumpalin" tekevän edes jotain pientä lisää. Ja muutkin äänet hyvin pehmeitä ja kauniita.

Hieno teos, tunnelmaa ja sen luontia. Jätti oudon valaistuneen mutta melankolisen olon. Perkeleen hieno biisi, kiitos.

Aika hyvin kuvaat itse biisä. Chillailumusiikkia parhaimmillaan. Stereot päälle, viskilasi kouraan ja sohvalle miettimään syntyjä syviä.