Tällainen akkaripohja löytyi muistista. Tuo kilpailupiisi meni muokatessa tukkoiseksi.
Toinen editti coveroi mikserikäyttäjää-kilpailuun. Kun Free Soul antoi lisäaikaa :)
Alkuperäinen RI:SAn Futile.
Nimi on annettu yhden naisen mukaan, josta en viitsinyt käyttää edes etunimeä ja toisaalta tuo piisi editointivaiheessa näytti ihan sellaiselta.
Vuoden 2007 joululaulukisasta niukasti teknisten häiröjen vuoksi ulos jäänyt teos.
Venla-tyttärelleni tehty jouluinen juhlamarssi, jossa ajatusta oli yhden C:stä menevän riffin ja delay-efektin verran.
Touko-poikani tuli kesken nauhoituksen Tipukanalaan naputtamaan kongarumpua.
Tämä on aiheesta jo toinen editti.
Tove Janssonin ehkä parhaan novellin, "Kevätlaulu" tunnelmista syntynyt matkakuvaus.
Kuolleet Kekkoset kilpailutti meitä no input-skaballa.
Suhisin Tipukanalassa.
Saunanjälkeisjamit Touko-pojan kanssa.
Puolalaiskitara Meg avoimessa E:ssä.
Meni vähän freeksi jo välillä.
Juhannuslaulukilpailuun.
Modifioin Saksasta tilattua parinkympin ukulelea ja tein ontuvia riimejä. Kokonaisuus on krapulaisen nilkuttava.
Punk-laulu paskasta ja sen olemuksesta. Laajentaen maanviljelijän näkökulmasta yhteiskunnalliseen kontekstiin.
Touko-pojan rummuissa oli vähän turhan helähtävä klangi.
Paskaa kappale Parempi Kuin Ei Mitään-orkesterin vetona viime kesänä naapurin Pasin 40-vuotisjuhlilla.
(Kuunnelkaa loppuun asti, juhlakalu siellä nousee ilmaan ja tulee takaraivo edellä lautalattiaan! Onneksi hänellä oli paksu peruukki, stetsoni ja kohtuullinen puudutus suojanaan...)
Siirsin studion Tipukanalasta viisikymmentä metriä vasempaan. Ulkohuoneitten alla olevaan betonilattiaiseen ja -seinäiseen tilaan.
Mukaan otin c-harpun ja telineen ja g-duuriin viritetyn Dobron. Ja kaksi pulloa olutta.
Sormitus voi piisissä olla hiukan hakusessa. Oli pakkasta.
Vanha kappale, jonka muodostelin brittiläisestä nonsense lastenlyriikasta sekä jormakkaasta blues-retoriikasta.
Sain viimein aiheesta omaa korvaa viehättävän tulkinnan.
Istahdin Touko-pojan rumpujen taakse ja potkiskelin haitsua ja bassoa.
Melkolailla ensimmäinen otto. Maanviljelijän kourat eivät ole tehty barremollisointuihin.
Matti T., Manne V. ja allekirjoittanut rytmin, oluen, viinin, yhden djempen ja yksien kongien kimpussa aamuyössä.
Oi Oi Siili syntyi hautajaistarpeeseen. Roope 7v. teki tekstin, jonka muokkasin laulettavaan muotoon auton alle jääneen siilin haudalle.
Leikimme pihalla leijonahippaa. Jossa yksi on leijona, puu on turva ja tiikerit ovat puussa mutta tulevat syödyksi jos laskeutuvat maahan. Katja 7v. teki tarinan, joka yhdessä sävellettiin.
Koska viskistä, tequilasta, oluesta, viinistä, punssista, viinasta etc. on tehty jo lauluja mieltin, että sukulaiskansamme perinnejuomasta, palinkasta ei vielä sellaista ole. Ainakaan suomenkielellä. Otin Unkarin lipun värit ja Lapin matkailumainoskuvastoa ja tällainen sekoitus siitä tuli.
Tällainenkin teos löytyi äänitinvehkeen muistikortilta...
Tämä ei ole musiikkia. Eikä huumorimusiikkia varsinkaan.
Tämä on äänikollaasi ja tuon aamuyön tuokiokuva sekä senhetkinen käsitykseni hauskuudesta.
Kojamo-basistimme Jukka lähetti Vironmaalta viimekesänä tekstin pätkän, jonka kertoi olevan ensi kesän hittikappaleemme. Moision sairaalan katkaisuosaston ammattijuoppo teki ensimmäisen säkeistön ja minä hyvissä lääkkeissä kaksi viimeistä. Sävelen kanssa ei kauaa turattu!
Kojamo-orkesterin jäsenillä oli epäilys, etten osaisi tehdä laulua tai piisiä, jota voisi soittaa rokkiryhmällä... Tämän jälkeen he ovat asiasta aivan varmoja.
Sama kuin edellä. Ehkä innostuin uusien kitaravehkeitten saundimaailmasta. Jos tämä kuulostaa oudolta ei vika ole teissä.
Kaverin kanssa meillä on tällainen Vakavien Vaikeuksien 141 Tuki-bändi.
Harjoteltiin äsken tulevaa keikkaa varten!!
Sinäpä sen sanoit, Jasnaja! Ja minäkin fanitan mieluusti näitä luomusaundeja.